Hannu Juhani ”Tuomari” Nurmio alias Judge Bone (myös Hande Nurmio) (s. 21. marraskuuta 1950 Helsinki) on suomalainen rockmuusikko. Nurmion tunnetuimpiin kappaleisiin kuuluvat muun muassa ”Valo yössä”, ”Oi mutsi mutsi”, ”Hän on täällä tänään”, ”Ramona”, ”Lasten mehuhetki”, ”Punainen planeetta”, ”Tonnin stiflat”, ”Kurjuuden kuningas”, ”Rannanjärvi elää!” ja ”Dumari”.
Elämä
Hannu Nurmio on asunut suurimman osan elämästään Helsingissä. Hän kävi koulua Helsingin Toisessa Lyseossa eli Tossussa, muttei viihtynyt siellä ja jäi mm. kerran luokalleen. Vaihdettuaan Suomalaiseen yhteiskouluun hän alkoi menestyä paremmin. Rippikoululeirillä Mustasaaressa hän tapasi folk- ja musiikkihenkisiä ystäviä, joiden kanssa hän myös soitteli kitaraa ja myöhemmin vietti aikaansa Töölön suunnalla.
Hän opiskeli Helsingin yliopistossa oikeustiedettä ja valmistui vuonna 1983 oikeustieteen kandidaatiksi, muttei ole koskaan tehnyt koulutustaan vastaavaa työtä. Ennen muusikonuraansa Nurmio työskenteli lakitieteen opintojensa ohella toimittajana, ensin Soihdunkantaja-lehdessä ja myöhemmin Ohjelmakeskuksen julkaiseman Uusi Laulu -lehden päätoimittajana.
Musiikkiura
1970-luku
Nurmio keikkaili jo 1970-luvun puolivälissä eri kokoonpanojen kanssa ja soolona mm. nimellä Hande Nurmio sekä erityisesti yhtyeensä Dusty Ramblers kanssa, joka levytti kappaleen ”Oi mutsi mutsi” kokoelma-EP:lle Stadin Spartakiadit vuonna 1977. Köyhien ystävät keikkaili jo loppuvuodesta 1978 esittäen joitakin myöhemmille levyille päätyneitä kappaleita.
Tuomari Nurmio julkaisi ensimmäisen singlensä yhtyeensä Orpojen tuki kanssa Love Records -levymerkille toukokuussa 1979 . Singlen ensimmäisen version tehneessä yhtyeessä soittivat studiomuusikot Hasse Walli (kitara), Make Lievonen (basso) Ahti Marja-aho (viulu),Pedro Hietanen (hanuri), Ronnie Österberg (rummut). Singlen B-puolen kappaletta ”Valo yössä” tarjottiin MTV:n Syksyn sävel -kilpailuun, mutta se ei tullut valituksi. Myöskään levy-yhtiö ei uskonut kappaleeseen, vaan piti sen tekstiä liian kirjallisena. Sen alkumuoto olikin Hämäläis-Osakunnan lehdessä ilmestynyt runo Juopon reissu. Sen yhtenä innoituksen lähteenä oli runoilija Lauri Viita legendaarisine taksiajeluineen. Kappaleesta tuli kuitenkin odottamatta suuri hitti: se oli kolme kuukautta Suomen singlelistan ykkösenä . Sen sijaan A-puolen vanhasta virrestä ”Oi Herra, jos mä matkamies maan” tehty blues-sovitus ”Kurja matkamies maan” herätti suurta pahennusta ja sen soittoa Yleisradiossa vältettiin ensimmäisen soittokerran jälkeen. Myöskään Raha-automaattiyhdistys ei hyväksynyt sitä levyautomaatteihinsa, ja siksi levystä tehtiin kohta uusi painos, jossa A-puoleksi oli valittu ”Oi mutsi mutsi”.. Nyt yhtyeeksi oli vaihtunut Köyhien ystävät, joka soitti enemmän rautalanka-tyylisesti kitara-rummut-basso-pohjalta. Mukana ei ollut enää haitaria eikä viulua. Tällä kokoonpanolla tehtiin ensimmäinen LP-levy Kohdusta hautaan. Siitä tuli suuri menestys.
1980-luku
Vuosikymmenen alkaessa Nurmio oli jo tunnettu ja suosittu artisti. Toinen LP-levy Maailmanpyörä palaa ilmestyi vajaa vuosi ensimmäisen jälkeen. Se oli tyylillisesti täysin erilainen. Yhtyeenä oli nyt Viides kolonna. Aiempi yhtye Köyhien ystävät jatkoi suosiotaan ilman Nurmiota nimellä Agents.
Kolmas levy Lasten mehuhetki ilmestyi vuonna 1981. Se tehtiin jälleen eri kokoonpanolla kuin edellinen. Nurmio itse soitti kitaraa ja lauloi, rummuissa oli Köyhien ystävien Juha Takanen, bassossa ja koskettimissa Ahti Marja-aho ja puhaltimissa Pentti Lahti. Levyn tyyli poikkesi jälleen edellisestä, ja se oli sekä musiikillisesti että sanoituksellisesti yhtenäinen teemallinen kokonaisuus. Musiikkityyliltään levy oli raaempi ja rosoisempi, nurmion säröinen kitara oli pääosassa ja sitä tukivat puhaltimet ja viulu. Levyn nimikappaleesta ”Lasten mehuhetki” tuli hitti ja Suomi-rockin klassikko.
Vuonna 1982 ilmestynyt Punainen planeetta oli taas tyyliltään erilainen, edellistä levyä seesteisempi. Sen muusikkokaarti oli taas hieman vaihtunut, joskin Takanen ja Marja-aho olivat edelleen mukana.
Vuonna 1984 ilmestyneellä albumilla Meet the Meatballs tyyli oli jälleen muuttunut. Nyt monet muusikoista esiintyivät vieraskielisillä salanimillä: mm. Nurmio itse nimellä Judge Bean Jr., kitaristi Olli Haavisto nimellä Ollie Squeezer ja rumpali Zape Leppänen nimellä Z. de Calvado. Kaikki kappaleet olivat englanninkielisiä.
Käytettyä rakkautta-albumi ilmestyi vuonna 1986, ja se oli jälleen suomenkielinen. Tyyliltään se oli lähempänä iskelmää. Levyn hittikappaleita olivat mm. Miehen elämää ja Ramona. Itse hän kertoo levyä tehdessään halunneensa kritisoida sitä, että hänen kappaleensa otettiin aina hyvin vakavasti, niitä kuunneltiin hartaasti ja teksteiltä odoteltiin aina jotakin syvällistä, siksi hän halusi tehdä kevyemmän levyn myös tekstiensä puolesta . Monia tämän levyn kappaleita hän alkoi esittää yksin kitaran säestyksellä tekemillään soolokeikoilla.
Albumi Kuu ilmestyi vuonna 1988. Se oli tyyliltään lähellä bluesia. Nurmion itsensä mukaan levy on hänen huonoimpansa. Levyn tunnetuin kappale on sen ainoa käännöskappale Paha kuu, joka on John Fogertyn tekemä CCR-yhtyeelle.
1980- ja 1990-lukujen vaihteessa Tuomari Nurmio keskittyi kuvataiteisiin ja järjesti näyttelyn ”Erä rypistettyjä, litistettyjä, hakattuja ja maalattuja auton konepeltejä”. Hän kirjoitti myös runoja, jotka ilmestyivät vuonna 1994 runokirjassa Karvainen sielu.
1990-luku
Lyhyen musiikillisen hiljaiselon jälkeen Tuomari Nurmio palasi levyn Hullu Puutarhuri (1992) kera. Levyllä soittaa taustoja kymmenmiehinen torvi- ja lyömäsoitinyhtye Hugry Tribal Marching Band. Tuomari Nurmio paneutui iskelmäperinteeseen levyttämällä muun muassa vanhoja amerikkalaisia ja italialaisia iskelmiä levylläKaraokekuningas (1995). Seuraavana vuonna hän esitti isolle tanssiorkesterille sovitettuja versioita omista suomenkielisistä klassikoistaan levyllä Tanssipalatsi.
Suurien orkesterisovitusten jälkeen Tuomari Nurmio yllätti kuulijat jo vuoden kuluttua siirtymällä äärimmäisyydestä toiseen levyllä Luuta ja nahkaa (1997). Karuja tekstejä säestää vain Nurmion soittama säröinen akustinen kitara. Levyn tunnetuimpiin kappaleisiin kuuluvat jo keikkaklassikoiksi muodostuneet ”Rannanjärvi elää!” ja ”Kova luu”.
Vuosituhannen vaihteessa julkaistulla 1999-levyllä on 2000-luvun helsinkiläisten kapakoiden jukeboksi-hitti ”Tonnin Stiflat”, jonka sanoitus kunnioittaa aitoa 1950-luvun Sörkan ja Kallion alueen puhekieltä, stadin slangia, kuten myös uudemmat laulut ”Bum!Bum!Bum!” ja ”Dumari”. Vuonna 2000 Tuomari Nurmiolle osoitettiin kunniaa hänen 50-vuotisjuhlansa aikoihin valmistuneella tribuuttilevyllä Tuomarin todistajat, jolla esiintyi useita nuoren polven artisteja muun muassa Ville Valo,Jonna Tervomaa, Tehosekoitin, YUP ja Nylon Beat.
2000-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
2000-luvulla Tuomari Nurmio on etsinyt koko ajan uusia näkökulmia musiikkiinsa. Ennen kuulemattomista lauluista koostuvan Korkein Oikeus -trion kanssa soitetun live-levyn jälkeen ilmestyi Alamaailman Vasarat -yhtyeen säestyksellä tehty itämaista ja helsinkiläistä Kallion kulttuuria yhdistelevä teemalevy Kinaporin Kalifaatti(2005). Taustayhtyeessä on kosketinsoittaja, kaksi sellonsoittajaa, kaksi puhallinsoittajaa ja kaksi lyömäsoittajaa. Seuraavalla levyllä Tangomanifesti (2006) Tuomari Nurmio halusi uudistaa kaavoihin kangistunutta ja paikalleen jäänyttä suomalaista tangoperinnettä. Sillä kuultiin mm. argentiinalaisvaikutteinen milongaversiokappaleesta ”Valo yössä”.
Judge Bone’s Original Monstervision Freakshow oli Tuomari Nurmion yhtye, joka julkaisi vain yhden singlen, Welcome to Hellsinki. Single julkaistiin Suomessa järjestettyjen Euroviisujen kunniaksi keväällä 2007. Kappaleen laulusta vastaavat Mr. Lordi, Hanna Pakarinen, Timo Kotipelto, Pasi Rantanen, Jyrki 69 ja Judge Bone eli Tuomari Nurmio, joka on myös säveltänyt ja sanoittanut kappaleen. Kappaleen taustayhtyeessä soittavat Nino Laurenne (kitara, taustalaulu), Roope Latvala(soolokitara), Titus Hjelm (basso) ja Mirka Rantanen (rummut). Lisäksi Kimmo Blom ja Petri Aho toimivat taustalaulajina kappaleessa. Single pysyi Suomen singlelistalla neljä viikkoa ja sijoittui parhaimmillaan ensimmäiseksi.
Tammikuussa 2007 nousi Suomessa listaykköseksi Sielun veljet -yhtyeen 17 vuotta aiemmin nauhoittama levy Otteita Tuomari Nurmion laulukirjasta, joka sisältääcovereita Nurmion kappaleista. Englannin kielellä tehtyjä lauluja sisältävä duo-levy Judge Bone & Doc Hill: Big Bear’s Gate ilmestyi keväällä 2008 levymerkillä Bone Voyage.
Vuonna 2009 Nurmion teki uransa ensimmäisen konserttisalikiertueen, joka kattoi yksitoista paikkakuntaa. Johanna Kustannus julkaisi lokakuussa 2009 Nurmion 30-vuotisen uran kunniaksi seitsemän cd:n boksin Dumari – raskauttavaa todistusaineistoa 1979-2009. Nurmiolle myönnettiin boksista Emma-gaalan historian ensimmäinen Vuoden Kotimainen Erikoisjulkaisu -Emma.
2010-luku
Dumari & Spuget & Blosarit Helsingin juhlaviikoillaHuvilateltassa vuonna 2014.
Vuonna 2010 Tuomari Nurmiolta ilmestyi 4 erilaista DVD-julkaisua ja uusi albumi Paratiisin puutarha, joka julkaistiin CD:nä ja LP:nä 20.10.2010. Levy julkaistiin yhtä aikaa Nurmion musiikillisen elämäkerran, Dumari – Kohdusta hautaan ja Paratiisin puutarhaan, kanssa. Toukokuussa 2011 Tuomari Nurmio kokosi jälleen uuden kokoonpanon Dumari & Spuget. Dumari & Spuget -keikkojen lisäksi Tuomari Nurmio ja Paratiisin puutarha -orkesteri tekivät yhden keikan Jyväskylän kesässä 13.7.2011, mutta esiintyivät myös Nurmion 60-vuotispäivillä 21.11.2010. Vuonna 2013 Nurmio julkaisi albumin Dumari ja Spuget, jonka sanoitukset ovat stadin slangia. Levy myi kultalevyyn oikeuttavat 10 000 kappaletta ja Tuomari Nurmio vastaanotti kultalevyn 12. toukokuuta 2014.
Palkintoja
Musiikkilehti Soundin (numero 3/2005) kriitikkoäänestyksessä ”Kaikkien aikojen 50 parasta albumia” Kohdusta hautaan valittiin kaikkien aikojen parhaaksi suomalaiseksi rockalbumiksi. Punainen planeetta oli äänestyksen kahdeksas sekä Maailmanpyörä palaa ja Lasten mehuhetki sijoilla 14 ja 15.
Kultalevyn Nurmio on saanut levyistään Kohdusta hautaan, Käytettyä rakkautta[12] ja Dumari ja Spuget.
Tuomari Nurmio on saanut Juha Vainion sanoittajapalkinnon vuonna 1999, ja ainoana rock-muusikkona Eino Leinon palkinnon vuonna 2003, sekä Teosto-palkinnon Kinaporin kalifaatti -levystään vuonna 2005.
Tuomari Nurmio sai vuoden 2003 G. Pula-aho patsaan. Palkinto luovutettiin Leo Jokela Boozing Societyn 10-vuotisjuhlissa Bottalla Leo Jokelan syntymäpäivänä 24.1.2003.
Rocklehti Soundi jakoi 30-vuotispäivänsä kunniaksi 18.3.2005 ensi kertaa Soundi-palkinnon merkittävälle musiikintekijälle. Tunnustuksen sai Tuomari Nurmio.
Maaliskuussa 2009 Tuomari Nurmio sai elämäntyöstään erikois-Emman ja helmikuussa 2010 hän sai vuoden 2009 kotimainen erikoisjulkaisu Emma-palkinnon boksista Dumari – Raskauttavaa todistusaineistoa 1979–2009.
Helsinki-päivänä 12.6.2011 Tuomari Nurmiolle myönnettiin Helsinki-mitali.