Dingo on suomalainen rockyhtye, joka on jäänyt suomalaisen kevyen musiikin historiaan yhtenä kaikkien aikojen suosituimmista suomalaisista yhtyeistä. Dingon kulta-aika oli vuosina 1984–1986. Yhtyeen perustamisesta lähtien sen keulakuva on ollut laulaja-lauluntekijä Neumann. Dingon tunnetuimpia hittejä ovat muun muassa ”Autiotalo”, ”Kirjoitan”, ”Levoton Tuhkimo”, ”Sinä ja minä”, ”Nahkatakkinen tyttö”, ”Pyhä klaani”, ”Perjantai”, ”Rio Ohoi”, ”Lähetyssaarnaja” ja ”Musta leski”.[6] Yhtye on myynyt Suomessa uransa aikana yhteensä yli 500 000 levyä.
Dingon perusti vuonna 1982 kolmikko Pertti Nieminen (nykyinen Neumann, laulu ja basso), Jonttu Virta (kitara) jaJuha ”Quuppa” Seittonen (rummut). Keväällä 1983 kokoonpanoon liittyivät kosketinsoittaja Tuomo Vähä-Pesola ja basisti Jarkko Eve, jolloin muodostui Dingon alkuperäinen kokoonpano. Dingon klassinen kokoonpano (”the famous five”) esiintyi vuosina 1984–1986 ja 1998–2002. Dingo hajosi lokakuussa 1986. Dingo on tehnyt kolme paluuta 1980-luvun jälkeen. Ensimmäisen kerran vuosina 1993–1994, toisen vuosina 1998–2002 ja kolmannen vuodesta 2004 eteenpäin. Yhtyeessä on soittanut yhteensä 28 vakinaista muusikkoa, joista 20 vuoden 2002 jälkeen. Pertti Neumann on Dingon jäsenistä ainoa, joka on vaikuttanut yhtyeessä koko sen olemassaolon ajan.
Uusimmat kokoonpanot ovat esiintyneet Dingon nimellä, mutta monet eivät pidä nykyistä Dingoa ”oikeana” Dingona. Sen ainoa alkuperäisjäsen on Pertti Neumann. Viimeisin Dingon levy on vuodelta 2008 oleva Humisevan harjun paluu. Dingon 2000-luvun albumit ovat menestyneet heikosti; vuonna 2005 julkaistua Purppuraa-albumia myytiin vain 10 000 kappaletta ja vuonna 2008 julkaistua Humisevan harjun paluu -albumia 2 000 kappaletta.